perjantai 12. helmikuuta 2016

Uuteen totuttelua

Olen sellainen ihminen, joka ei pidä isoista muutoksista, varsinkaan äkillisistä, jos vanhassa ei ole ollut mitään vikaa. Siksi olen ollut aika lailla kala kuivalla maalla nämä ensimmäiset päivät muuttoni jälkeen. Suomessa kaikki oli hyvin, elämä hallussa, paikalliset käytännöt täysin tuttuja ja tärkeät ihmiset lähellä. Nautin olostani siellä missä on tuttua, turvallista, lämmintä ja pörröistä. Nyt ei näin enää ole, ja uuden alun rakentaminen on odotetun työlästä.

Uuden kotini puitteet ovat onneksi hyvin kunnossa, ja se onkin minulle se tärkein juttu. Kotikyläni (ei tätä kaupungiksi oikein voi sanoa) on nimeltään Hillegom, ja se sijaitsee Amsterdamista linnuntietä noin 25km lounaaseen. Kylä on pieni, mutta ei liian pieni, ja kaikki tarvittava päivittäisiin asiointiin on kävelymatkan päässä. En pidä itseäni mitenkään suurena esteetikkona, mutta tykästyin saman tien siihen miltä Hillegom näyttää. Todella nätti paikka! Pienen mutta pippurisen keskuskadun varrelta löytää kaiken tarvittavan, ja etäisyyttä sen alkupäästä on kotiovelleni vaivaiset sata metriä. Asukaskanta on ymmärrettävästi jonkin verran isompia kaupunkeja iäkkäämpää, ja lähistöltä löytyy mm. suurta suosiota nauttiva bingosali, mutta myös nuorisoa ja omani ikäistä porukkaa näkyy jatkuvasti. Uskon viihtyväni täällä hyvin.

Havainnekuvaa (Google maps)


Asuinkatu Hillegomissa


Mennääks kirkkkkoooon?


Hillegomin keskuskatu. Kylän sykkivä sydän.


Oiskohan tämä myytävänä?

Itse kotini on vajaan 50 neliön vuokrakaksio, josta maksan melko paljon, mutta joka on myös täysin kalustettu ja muutenkin laadukas. Olin alunperin miettinyt kalustamattoman asunnon hankkimista kustannussyistä, mutta tänne tultuani kiittelen itseäni päivittäin, etten sitä tehnyt. Kalustettuun kämppään muuttaminen oli niiiiiin helppoa! Voin vain kuvitella kuinka epämiellyttävää tyhjään kolkkoon kämppään muuttaminen olisi ollut, ja kaikkien huonekalujen, astioiden yms. hankintaan olisi mennyt järjetön määrä rahaa heti alkuun, jolloin olisin todennäköisesti elänyt pari ensimmäistä kuukautta nuudeleilla.

Hollanti vaikuttaa todella miellyttävältä maalta, vaikka totta kai jotkin asiat ja käytännöt tuntuvat suomalaiselle oudoilta. Esimerkiksi Hollantilaiset eivät tunnu käyttävän keittiöissään lainkaan astioiden kuivaustelineitä, vaan kaikki astiat kuivataan pyyhkeellä tiskaamisen jälkeen ja laitetaan sitten kaappiin. Täysin tarpeeton työmäärän lisäys! Asunnoissa on yleisesti todella suuret ikkunat, joissa joko ei ole ollenkaan verhoja tai niitä ei pidetä kiinni. Näin kuka tahansa kaduntallaaja voi nähdä koko talon sisustan, mikä on yksityisyyttä arvostaville suomalaisille varmasti kova pala purtavaksi. Ehkä kaikista kamalinta on kuitenkin paikallisten täysin tuntemattomien ihmisten tapa tulla ystävällisesti juttelemaan kadulla. Vastaavasta toiminnasta joutuisi Suomessa hullujenhuoneelle! Kahvi on myös pahaa, ja olenkin iloinen, että matkaan tuli paketillinen tuttua kotoista Juhlamokkaa!

Positiivisia kokemuksia ja yllätyksiä on kuitenkin onneksi ollut reilusti enemmän, ja yksi isoimmista kunniamaininnoista on annettava paikalliselle julkiselle liikenteelle. Paikallinen reittiopas 9292.nl auttaa löytämään paikasta toiseen helposti, ja busseissakin on ruudulla päivittyvä pysäkkiluettelo, josta näet kuinka kauan aikaa on jäljellä kohteeseesi. Busseissa ja junissa on myös ilmainen wifi, joka yleensä jopa toimii. Maksuvälineenä käytetään matkakorttia (OV-chipkaart), joka leimataan sisään tullessa ja poistuessa, ja korttia veloitetaan matkan pituuden ja kulkuvälineen mukaan. Hillegomiin kulkee pari kolme bussilinjaa, tosin etenkin iltaisin harmillisen harvoin. Bussikuskit ovat kovia kaahaamaan, mikä tuntuu hurjalta etenkin koska tiet ovat todella kapeita ja niillä ajaa pyöräilijöitä vähintään yhtä paljon kuin autoilijoita. Kaahailun ansiosta toki bussit ovat harvoin myöhässä!

Eilen kävin ensimmäistä kertaa myös tutustumassa Amsterdamiin. Matkaseuraksi tuli lukiokaverini Jaakko, jolla oli päivän pituinen koneenvaihto Schipholissa matkalla Glasgowsta Helsinkiin. Tämä oli ensimmäinen kertani "damissa" ja kaupunki vakuutti välittömästi. Vanhat, korkeat ja eteenpäin nojailevat rakennukset, kanaalit, yms. ovat näkemisen arvoisia, ja voin vain kuvitella miten paljon elävämmäksi kaupunki muuttuu kesällä.

 Kelluvia asuintaloja Amsterdamissa.


Kanaali iltavalaistuksessa.

Amsterdamin reissun lisäksi ensimmäisten päivien paras anti on ollut ehdottomasti se, että Suomessa tutuksi tullut kiire ja täysi kalenteri loistavat yhtäkkiä poissaolollaan. Muutaman asian hoitoon on aikaa koko päivä, ja varsinkin kun uuden hollantilaisen puhelinliittymän myötä sain taas nettiyhteyden, voi asioita hoitaa kotoa.

Tästä huolimatta ensimmäiset päivät ovat olleet todella haasteellisia henkisesti. Yliannostus kaikkea uutta on saanut pääkoppani sekaisin ja siitä toipuminen vie aikansa. Muutoksen keskellä on myös nopeasti tullut ikävä kaikkea mitä Suomeen jäi, kuten Vantaan kotia, perhettä ja tietenkin tyttöystävääni Sannia. Olen kaikesta huolimatta tyytyväinen ratkaisuuni tulla Hollantiin viikkoa ennen töiden aloituspäivääni, sillä näin olen päässyt rauhassa totuttelemaan kaikkeen uuteen ja tutustumaan paikkoihin. Maanantaista eteenpäin keskittyminen tulee olemaan aika lailla täysin ilmailuasioissa, sillä kahden kuukauden aloitusjakso uudessa työssä tulee olemaan todella vaativa. Siitä lisää myöhemmin. Nyt lähden kylille ostamaan mm. tiskirättejä, lattialastaa, astiankuivaustelinettä ja imurin pölypusseja. On tämä meikäläisen elämä hurjaa!

Tot ziens!

- M

Toivon mukaan tuleva työpaikkani.

1 kommentti:

  1. Hauskasti kirjoitettu! Voisit sitten "eläkkeellä" ruveta Lonely Planetin matkakirjatoimittajaksi. Kuvat on kans hyvälaatuisia!
    Ja sitten seuraavaa osaa lukemaan...!

    VastaaPoista