Tästä huolimatta vahingoilta, vaaratilanteilta ja onnettomuuksilta ei voida kokonaan välttyä, ja silloin kun jotain tapahtuu, on esimerkiksi hälytys- ja pelastustoimien sujuttava saumattomasti. Schipholilla, Euroopan vilkkaimmalla lentoasemalla, hälytykset ovat lentojen määrään suhteutettuna todella harvinaista, mutta sitä tapahtuu silti keskimäärin pari kertaa viikossa milloin mistäkin syystä. Usein kyse on vain varotoimenpiteestä, esimerkiksi kun jossain epäillään tulipaloa tai jos vaikka lentävässä koneessa ilmenee tekninen vika ja laskeutuminen on niin sanotusti varmistettava pelastusajoneuvojen toimesta. Todellisia onnettomuuksia sattuu näinkin vilkkaalla kentällä erittäin harvoin, mutta silti sellaisen sattumiseen on varauduttava koko ajan. Lennonjohtajat harjoittelevat hälyttämistä simulaattorissa jokaisen kertausharjoituksen yhteydessä, ja toimintamenetelmät on yksinkertaistettu siten, että tositilanteessa on mahdollisimman helppo toimia nopeasti oikein. Tornissa on myös kultainen sääntö, että hälyttäminen ei koskaan ole väärin, joten epäillä ei kannata hetkeäkään mikäli yhtään tuntuu, että hälytys on tarpeen. Better safe than sorry.
Itse en ole vielä kertaakaan joutunut oikean elämän hälytystä tekemään, mutta sekin päivä koittaa vielä takuuvarmasti. Tämän vuoksi mietin monesti itsekseni etenkin ASS2-pisteessä istuessani ja koneiden lentoonlähtöjä ja laskeutumisia seuratessani: "Mitä jos tuo kone nyt rysähtääkin maahan? Mitä jos tuon koneen moottori pamahtaa kesken lähtökiidon?" On osattava toimia saman tien. Tämä on toistaiseksi jäänyt pelkäksi ajatusleikiksi, ja nousut ja laskeutumiset ovat onnistuneet koneilta turvallisesti omien työvuorojeni aikana. Toissapäivänä sattui kuitenkin Schipholilla se, mihin jokaisen lennonjohtajan tulee olla valmiina, mutta jota kukaan ei halua kokea: lento-onnettomuus. Flyben Dash 8 -lentokone Edinburghista oli laskeutumassa hieman ennen kello 17 iltapäivällä kiitotielle 22 kovassa myrskytuulessa, kun se puuskan johdosta rysähti kiitotielle niin kovalla voimalla, että oikeanpuoleinen päälaskuteline petti alta. Olin itse tuona päivänä aamuvuorossa klo 12:30 asti, joten en todistanut tapahtumaa livenä, mutta kuulin siitä varsin tarkan kuvauksen vuorossa olleelta lennonjohtajalta. Tapahtuma oli myös nopeasti uutisissa, ja pääsi Suomessakin mm. Ilta-Sanomiin. Alla linkki Aviation Heraldin juttuun, josta löytyy myös useita videoita onnettomuudesta. Valtava onni hurjan näköisessä onnettomuudessa oli kuitenkin se, ettei kukaan loukkaantunut, eli tämän "parempaa" lento-onnettomuutta ei voi siis toivoa.
Accident: Flybe DH8D at Amsterdam on Feb 23rd 2017, right main gear collapse on landing
Onnettomuushetkellä käytössä ollut kiitotieyhdistelmä.
Schipholin liikenne oli ollut koko päivän jokseenkin sekaisin kovan myrskytuulen johdosta, ja viivästyksiä oli paljon. Tuuli oli suoraan lounaasta, jolloin ainoa käytännöllinen laskeutumiskiitotie oli 22, joka on koko kentän lyhin ja kapein. Netissä julkaistussa lennonjohtojakson nauhoitteesta kuulee, että tuuli on Flyben laskeutumishetkellä 33-45 solmua, eli 65-85 km/h. Onnettomuushetkellä lennonjohtaja hoitaa kahta kiitotietä samanaikaisesti: 24 lähteville ja 22 laskeutuville. Onnettomuuden satuttua brittiläinen pilotti ilmoittaa jaksolla "Mayday mayday, broken landing gear", jonka lennonjohtaja kuittaa välittömästi "Roger, copied mayday". Takana seissyt vuoropäällikkö tarttuu välittömästi punaiseen hälytyspuhelimeen samalla, kun lennonjohtaja käskyttää seuraavat lähestyvät koneet ylösvetoon. Hälytyspuhelimia on tornissa kaksi, ja molemmat niistä yhdistyvät noston jälkeen automaattisesti pelastusjohtokeskukseen. Samalla kun puhelin nostetaan, alkavat myös jokaisella pelastusasemalla hälytyssummerit soimaan, ja paloautojen hallien nosto-ovet nousevat automaattisesti. Puhelimessa lennonjohdon ja hälytyskeskuksen välillä käytävä keskustelu kuuluu myös kaiuttimista jokaisella kentän kolmella pelastusasemalla sekä lennonjohtotornin kaikissa kerroksissa, jolloin hälytyksen tiedot välittyvät saman tien kaikkiin olennaisiin paikkoihin.
Toinen tornin hälytyspuhelimista
Koska en itse ollut paikalla, en tiedä tarkalleen, mitä puhelimeen sanottiin, mutta puhelun kaavan tulee olla aina sama: missä - mitä - kuka. Tässä tapauksessa sisältö oli siis todennäköisesti luokkaa "Kiitotie 22, onnettomuus laskeutumisessa, Flybe Dash 8". Paikka sanotaan tarkoituksella ensimmäiseksi, koska se on pelastushenkilökunnalle tärkein tieto. Ennen kuin puhelu edes loppuu ovat ensimmäiset palomiehet jo todennäköisesti autoissa. Viranomaisvaatimus on, että pelastusajoneuvojen tulee päästä paikkaan kuin paikkaan missä tahansa lentoasema-alueella kolmen minuutin sisällä hälytyksestä. Kiitotie 22 on eteläisimmän pelastusaseman Rijkin vastuualuetta, ja sen henkilökunnan on siis oltava ensimmäisenä onnettomuuspaikalla. Asema Rijk sijaitsee kiitoteiden 36R ja 24 kupeessa, ja etäisyyttä onnettomuuspaikkaan on pari kilometriä. Tästä huolimatta onnettomuuspaikalta kuvatussa videossa näkyy, kuinka ensimmäiset ajoneuvot ajavat kiitotielle vielä lentokoneen evakuoinnin ollessa käynnissä, ja koska toisen viranomaissäännön mukaan lentokone tulee pystyä evakuoimaan 90 sekunnissa, voidaan todeta, että pelastusajoneuvot reagoivat esimerkillisen nopeasti.
Koneessa olleen matkustajan ottama kuva evakuoinnin jälkeen.
Hälytyksen toimintamalliin kuuluu tornissa myös se, että puhelimen nostava henkilö ilmoittaa tästä ääneen muille: "Onnettomuus kiitotie 22, nostan hälytyspuhelimen!" Näin jokainen työpiste ymmärtää pysäyttää liikenteensä hetkeksi, kunnes tilanteen vakavuus selviää ja nähdään jatkuuko muu liikenne normaalisti. Lentoaseman vuoropäällikkö, joka kulkee kenttäalueella autolla A1 eli Airport 1, päättää lentoaseman hälytystasosta, jonka perusteella taas lennonjohdon vuoropäällikkö päättää miten jatketaan. Tässä tapauksessa hälytystaso on kaikista suurin: "Lento-onnettomuus, suuri", mikä on onneksi erittäin harvinainen, ja on ainoa, jossa lentoliikenne seisautetaan kokonaan. Onnettomuuden seurauksena kaikki maaliikenne pysäytetään kokonaan (niin sanottu "ground stop") ja laskeutumiset keskeytetään noin vartiksi. Tämä siksi, jotta pelastuskalusto (myös kentän ulkopuolelta saapuva) pystyy liikkumaan kenttäalueella vapaasti. Tällä kertaa palokuntaa ei onneksi tarvita kauaa, sillä tulipaloa ei syttynyt, ja välitön vaara on suhteellisen nopeasti ohi. Näin ollen myös muu lentoliikenne saadaan jatkumaan melko nopeasti. Laskeutumiset siirretään kiitotielle 27, joka onneksi on tuulen puolesta jo mahdollista.
Onnettomuuskoneen evakuointi sujui turvallisesti ja nopeasti, ja matkustajat kuljetetaan lopulta busseilla terminaaliin. Itse kone jää lojumaan kiitotielle 22, joka poistettiin välittömästi käytöstä, ja kuhina koneen ympärillä jatkuu vielä pitkään. Kun matkustajat ovat turvassa ja kone varmistettu tulipalon varalta, alkaa tilanne olla virallisesti ohi, ja jäljellä on enää raportointi. Kuten kaikista muistakin poikkeavista tilanteista, lennonjohto kirjoittaa tästäkin selostuksen elektroniseen raportointijärjestelmään. Hollannin onnettomuustutkintakeskus aloittaa myös välittömästi tutkinnan onnettomuuden syistä, ja etenkin videot ovat tutkinnan kannalta arvokasta materiaalia. Tulemme varmasti kuulemaan lisätietoja lähipäivinä.
Tässä olisi voinut käydä paljon pahemminkin.
Kaiken kaikkiaan onnettomuustilanteen hoitaminen sujui tällä kertaa kaikilta osapuolilta erinomaisesti. Lentäjät ja matkustamohenkilökunta hoitivat evakuoinnin nähtävästi erittäin ammattitaitoisesti, ja samaa voi sanoa lennonjohdon ja pelastushenkilöstön toiminnasta hälyttämisessä ja siihen reagoimisessa. Vastaavia tilanteita tulee kohdalle erittäin harvoin, joten on hyvä todeta, että rutiinin puutteesta huolimatta systeemi pelaa. Toivon mukaan sen toimintakykyä ei vaan tarvitse kovin usein oikeasti testata.
Tämä poikkeuksellisen ikävä tilanne toimi muistutuksena siitä, kuinka tärkeää on olla valmiina toimimaan pahimmassakin tilanteessa, ja tätä varten lentäjät, lentoemännät, stuertit, lennonjohtajat, palomiehet, jne. käyvät ammattiinsa perusteellisen koulutuksen. Kaikkea voi sattua, joten vaikka lentomatkustajan ei todellakaan tarvitse olla huolissaan koneeseen astuessaan, ei silti ole pahitteeksi keskittyä muutaman minuutin ajan alun safetydemoon. Siihen on syynsä, miksi turva-asiat kerrotaan, ja tämä tapaus toimi siitä hyvänä muistutuksena. Fly safe out there!
- M
